Saara Retulainen - Painonnoston ammattilainen

Ensimmäisen urheilijavieraan Saara Retulaisen kanssa juttelimme psyykkisten taitojen merkityksestä urheilijalle. Saara on Suomen painonnostomaajoukkueen kapteeni ja kansainvälisesti menestynyt urheilija. Lukuisten Suomen ennätysten ja mestaruuksien lisäksi hänellä on tällä hetkellä parhaat painonnoston Sinclair-pisteet (280,4) mitä suomalaisella naisnostajalla on koskaan ollut! Kotimaassa Saara edustaa Turun Atleettiklubia, Saksan Bundesliigassa Obrigheimer Gewichtheber:ia. Kisaennätykset ovat tempaus 93 kg ja työntö 115 kg - kovat raudat painoluokan ollessa alle 59 kg

Mitä kuuluu?

EM-kisat lähestyvät, kolme viikkoa vielä kisoihin. Valmistautuminen on hyvässä vauhdissa ja sujunut aikalailla suunnitelmien mukaisesti. Tällä hetkellä on meneillään valmistava leiri.

Mitkä ovat ajatuksesi psyykkisten taitojen merkityksestä urheilussa/painonnostossa?

Niillä on ihan älyttömän iso merkitys: harvoin se suorituskyky meillä vaihtelee päivästä toiseen niin paljon, kuin henkinen valmius ja kapasiteetti suoriutua hyvin. Jos jostain, niin suurimman osan ajasta homma on kiinni enemmän korvien välistä, kuin fyysisestä valmiudesta. Mielestäni on tärkeää saada psyykkinen valmius korkealle tasolle ja osata säädellä sitä niin, että osaa tehdä omaa hyvää suorittamista tukevia asioita.

Omaat monipuolisen urheilutaustan (mm. rytminen voimistelu, baletti, crossfit). Onko psyykkinen valmennus ollut alusta asti mukana urheilu-urallasi?

Isommin psyykkinen valmennus on tullut mukaan vähän myöhemmin uralla painonnoston myötä. Alunperin lähdin hakemaan urheilupsykologilta apua tosi kovaan kilpailujännitykseen, joka alkoi usein jo viikkoja ennen kisoja. Se söi valtavasti voimavaroja ja sitä alkoi jo kyseenalaistaa koko kilpailemisen järkevyyttä.

Iso oivallus on toisaalta ollut se, että siitä kisaamisesta ei välttämättä tarvii nauttia ihan hirveästi, se on kuitenkin aika harvakseltaan kun niissä ollaan. Mutta se, ettei kilpaileminen tuntuisi ainakaan ihan niin hirveältä kuin se silloin tuntui, oli sysäys urheilupsykologian ja psyykkisen valmentautumisen suuntaan. Matkan varrella on sitten löytynyt monta muutakin juttua mihin psyykkinen valmentautuminen on ollut todella hyödyllistä.

Millaisissa asioissa koet eniten hyötyneesi itse?

Kilpailujännityksen säätelyn lisäksi mm. niin kisoissa kuin treeneissäkin tuleviin epäonnistumisiin liittyvien tunteiden käsittelyn harjoittelu sekä omien arvojen pohdinta ovat olleet itselle keskeisiä. Lisäksi sellainen joustavuus ihan kaikessa on ollut tärkeä, että pystyy suuntaan jos toiseenkin mukautumaan eteen tuleviin asioihin.

Arvojen pohdinta on ollut tärkeää mm sellaisissa vaiheissa uraa, kun on miettinyt isoja päätöksiä: esim. edellisen olympiakarsinnan aikaan 2020, kun piti päättää uran jatkosta. "Oliko se tässä vai laittaisiko vielä kerran kaikki likoon?" Silloin tuntui, että nostaminen oli pelkkää paineista suorittamista. Tekemisestä oli kadonnut ilo ja urheilusta nauttiminen, jotka ovat itselle tärkeitä asioita. Omien arvojen pohtimisen kautta olen saanut varmistettua sen, että nykyisen olympiakarsintajakson aikana pystyn säilyttämään minulle tärkeät asiat osana päivittäistä tekemistä ja urheilu pysyy mielekkäänä.

Millaisia psyykkisiä taitoja tavoitteellisen painonnostajan kannattaa harjoitella?

Tässä lajissa on tärkeää, etteivät yksittäiset nostot pääse ihon alle. Jos kisoissa missaa noston, tarvitaan taitoa pystyä keskittymään seuraavaan suoritukseen ja niihin asioihin mihin pystyy vaikuttamaan - ja tätä kautta saada pidettyä paketti kasassa.

Itsetuntemus on tärkeää, ja erityisen tärkeää on että uskaltaa luottaa omiin tuntemuksiin! Meidän lajissa on todella konkreettista, paljonko kiloja on tangossa treeneissä. Tässä tarvitaan juuri aiemmin mainittua joustavuutta, jotta tarvittaessa osaa kuunnella itseään ja mennä juuri sen päivän valmiustilan mukaan. Joskus saattaa treenipäiväkirjasta katsoa että on jonkun harjoitteen tehnyt 10 kg isommalla kuormalla, mutta jos tänään ei vaan liiku niin sitten ei liiku, ja se täytyy uskaltaa hyväksyä. Se vaatii paljon luottoa omaan tuntemukseen ja tekemiseen.

Missä vaiheessa / iässä ajattelet että psyykkisiä taitoja kannattaisi alkaa harjoitella?

Sitä kannattaisi olla mukana jollain tasolla ihan alusta asti. Ja jos ajatellaan vaikka teini-ikäisiä nuoria joilla tunteet ailahtelevat paljon, niin mikä onkaan turvallisempi paikka harjoitella tunteiden käsittelyä ja säätelyä kuin urheilun parissa: missä muualla saa niin paljon pettymyksiä ja ilon aiheita kuin urheilussa!

Psyykkinen valmentautuminen on mielestäni yhtä lailla osa harjoittelua kuin lajiharjoittelu tai oheisharjoittelu.

Millaisia keinoja työkalupakistasi löytyy?

Ennen kilpailua mietitään valmistautumista tukevia, konkreettisia asioita noin viikon ajalle ennen kisaa, esim. "varaa viimeisiin treeneihin riittävästi aikaa, ettei stressaa niin paljon". Kisapäivän suunnittelen huolella etukäteen, jotta kaikki on selkeää eikä energiaa kulu ylimääräiseen tärkeänä päivänä.

Toisinaan käytän hengitys- ja meditaatioharjoituksia, riippuen vähän mitä milloinkin koen tarvitsevani.

Taito olla läsnä hetkessä on tärkeä, tämä helpottaa muuten myös jännityksen säätelyä. Ajatuksia voi tulla ja mennä, mutta se mitä lähtee ruokkimaan on oleellista! Usein on tärkeää palauttaa huomio siihen, mitä on tässä ja nyt. "Harvoin meillä on asiat tässä hetkessä kauhean huonosti" on sellainen lause, mikä on jäänyt mieleen ja muistuttaa siitä, ettei sitä kisasuoritusta tarvitse jännittää juuri tässä hetkessä vaikkapa viikkoa etukäteen. Jännityksen hyväksyminen on ollut tosi merkittävä juttu. Sen sijaan että hätääntyisi siitä että nyt jännittää, ajattelen että se on asia joka tulee, se on ok ja sen kanssa voi elää.

Terveisiä lukijoille:

Asioiden ei tarvitse olla huonosti, jotta psyykkistä valmentautumista kannattaa tehdä! Tämä on ehkä sellainen asia mistä on vääriä käsityksiä. Psyykkinen valmentautuminen on kuitenkin niin tärkeä osa harjoittelua. On myös tärkeä huomata, että emme voi erottaa urheilijaa ja ihmistä toisistaan - psyykkinen valmentautuminen on ihmisen kokonaisvaltaista valmentautumista. Parhaimmillaan urheilun parissa opitut psyykkiset taidot antavat meille valtavasti työvälineitä myös normaaliin elämään ja arkeen.

Kiitos Saara haastattelusta! Hurjasti tsemppiä tuleviin kisoihin ja olympiakarsintoihin, ja aurinkoa kevääseen!

Seuraa Saaraa Instagramissa: @saararetulainen